”Elämään kuuluu rakkaus, rakkauteen jakaminen ja jakamiseen tiedon ja taidon jakaminen”

Tämä on Itäkeskuksen kirjastossa vertaisohjaajana toimivan Hasse Ekblomin tunnuslause. Ns. vertaisohjaus on henkilökohtaista opastusta tietotekniikan käytössä. Kirjastossa ohjausta antavat Enter ry:n (Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys) ja työväenopiston kouluttamat henkilöt, joista Hasse on yksi. Tämä palvelu on tarjolla arkisin tiistaista perjantaihin klo 10-12, vuoden 2010 tammikuusta alkaen myös maanantaisin klo 10-12.

Hasse Ekblom on lähtenyt Enter ry:n toimintaan mukaan syksyllä 2008. Enter ry:ssä toimii 17 vapaaehtoista, jotka antavat tietokone-opastusta ja 20 vapaaehtoista, jotka antavat kännykkäopastusta. Hasse itse tekee molempia. Vapaaehtoistyötä tekeville ei makseta palkkiota, ainoastaan matkakorvaus. Enter ry:n yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupunki (kirjastot, työväenopisto, sosiaalivirasto) ja Welho.

Hasse Ekblomilla on kokemusta vapaaehtoistyöstä yli 30 eri järjestössä jo yli 40 vuoden ajalta. Hänellä on laskentaekonomin koulutus ja tässä työssä tietokone on ollut tärkein työväline. Hasse on ollut tietokoneiden kanssa tekemisissä jo 1970-luvun puolivälistä alkaen. Kannettavaa hän käytti työssään jo vuonna 1984.

Hasse antaa ohjausta Itäkeskuksen kirjastossa torstaisin ja perjantaisin klo 10-12. Hänen opastuksensa on aina räätälöity yksilöllisesti kunkin ohjattavan tarpeiden mukaisesti. Hasse pitää hyvin tärkeänä sitä, että ohjaus on henkilökohtaista. Ekblom ohjaa usealla eri kielellä, suomen ja ruotsin lisäksi tarvittaessa englanniksi ja saksaksi. Suurin osa ohjattavista on 55+ ikäisiä. Ohjausta halutaan useimmiten internetin käytössä yleensä, valokuvien käsittelyssä tietokoneella, sähköpostin käytössä sekä tiettyjen ohjelmien käytössä. Suuri osa ohjattavista käy useamman kerran. Hassen metodina on, että ohjattava kirjaa itselleen ylös esillä olleet asiat. Näin ohjattava oppii hyvin ja hänelle jää myös muistiinpanot, joihin voi palata myöhemmin. Melkein puolella ohjattavista on oma kannettava kone mukana. Tällöin ohjaus lähtee aina siitä, että tarkistetaan koneen tietoturvan ajantasaisuus.

Vertaisohjaaja Hasse Ekblom: "Elämään kuuluu rakkaus, rakkauteen jakaminen ja jakamiseen tiedon ja taidon jakaminen"

Vapaaehtoistyö on Hasse Ekblomille kutsumus ja tärkeä osa elämää. Se antaa energiaa ja sitä tehdessä tapaa paljon ihmisiä. Hasse joutui jäämään terveydellisistä syistä pois aktiivista työelämästä 30 vuoden työuran jälkeen toukokuussa 1997. Hän toteaa, että vapaaehtoistyötä tehdessä hän voi itse unohtaa omat sairautensa. Hassella on laaja-alainen elämänkokemus. Hän on toiminut parissakymmenessä eri ammatissa ja myös matkustellut laajasti, yli kolmessakymmenessä maassa Fidzi-saaria, Brasiliaa ja Japania myöten. Kotimaisten kielten lisäksi hän on opiskellut kuutta muuta kieltä. Egypti ja Israel ovat ne maat, joihin hän vielä haluaisi matkustaa.

Hasse on parhaillaan kirjoittamassa selkokielistä Skype-käsikirjaa, jonka kehitysvammaliitto mahdollisesti julkaisee.

Vertaisohjaukseen voi ilmoittautua kirjastossa paikan päällä tai puhelimitse soittamalla aikuisten tietopalveluun 310 85090.

Leena

Tartto on nuorten kaupunki

Lauantain lukupiiri luki Jaan Krossin Mesmerin piirin. Kirja alussa ollaan vuodessa 1969. Kirjan päähenkilö – Jaan Krossin alter ego – Jaak Sirkel on matkustanut Tukholmaan. Hän saa puhelun vanhan opiskelutoverinsa isältä, herra Tarmalta, ja ryhtyy muistelemaan nuoruuttaan ja opiskeluaikojaan.

 Muistelmat alkavat syksystä 1938, jolloin Jaak aloittaa opinnot Tarton yliopistossa ja liittyy ylioppilasseura Amicukseen. Kirja kertoo nuoruudesta, ystävyydestä ja rakkaudesta sodanvarjossa ja kahden eri miehitysvallan alla. Kirja on paikoin hyvinkin hauska, mutta sen pohjalla virtaa synkkyys ja vääjäämättömyys, sillä lukijahan jo tietää mitä Virolle tapahtuu – toisin kuin ylioppilaselämää viettävät nuorukaiset.

Pääosassa kirjassa on ystäväpiiri, johon Jaak Sirkelin lisäksi kuuluvat Elvo Jauram, Toomas Paal sekä poikien tutor Indrek Tarma ja Indrekin tyttöystävä Riina, johon myös Jaak oli rakastunut. Tapahtumat ja maan poliittinen tilanne johtavat siihen, että Indrek Tarma pidätetään vuonna 1940, ja hän joutuu Siperiaan. Tavallaan kirja kietoutuu sen ympärille, mitä Inderikille tapahtuu, miksi, mihin hän joutuu ja mitä hänen kohtalostaan tiedetään. Indrekin kohtalo selvisi Jaakille vasta vuonna 1958 – ja silloinkin sattumalta.

Vaikka kirjan vastaan panematon apeus vei yöunet kahdelta piiriläiseltä, oltiin kirjan erinomaisuudesta yhtä mieltä. Myös ajankohta kirjanlukemiseen oli mitä mainioin, sillä talvisodan alkamisesta tuli juuri kuluneeksi 70 vuotta. Lukemisen lomassa oli ilo katsoa Ylen ja Fst:n lähettämät  Imbi Pajun dokumentit Torjutut muistot ja Suomenlahden sisaret. Ne ikään kuin tukevoittivat lukukokemusta.

Minä ihastuin Jaan Krossiin. Seuraavaksi aion lukea Uppiniskaisuuden kronikan, ja kun olen sen lukenut, matkustan Viroon.

Sanna

Verkkokurssilla

Kirjastoissa opiskellaan paljon ja myös henkilökunta opiskelee jatkuvasti uusia asioita. Olen itse osallistunut tämän syksyn kuluessa verkkokurssiin 23 asiaa. Kurssi perustuu Helene Blowersin Learning 2.0 -kurssiin, joka opettaa kirjastolaisille web 2.0 -työkalujen käyttöä.

 En ole aiemmin opiskellut verkossa, mutta kokemus on ollut kiinnostava. On ollut mielenkiintoista keskustella kollegojen kanssa erilaisista tavoista käyttää sosiaalisen webin työkaluja. Olemme tavanneet kertaalleen Rikhardinkadun kirjastossa, jossa meillä oli luennoimassa Riitta Suominen. Tosin keskustelimme niin vilkkaasti, että hän piti vain lyhyen alustuksen ennen kuin antoi meille suunvuoron.

 Vaikka olen itse käyttänyt jonkin verran sosiaalista webiä, on kurssista ollut minullekin hyötyä ja olen oppinut mm. jakamaan minua kiinnostavia kirjanmerkkejä Delicious-palvelussa. Olen myös tutustunut webinaareihin ja pikaviestimiin ja tuskaillut, kun jokin ei olekaan toiminut kuten odotin.

Sosiaalinen web on mielenkiintoinen ja vuorovaikutuksellinen tapa käyttää Internetiä sekä oppimiseen että huvitteluun. Suosittelen oppimiskokemusta lämpimästi kaikille blogin lukijoille.

Susanna