Avantgardea lukupiirissä: Thomas Bernhardin sanamusiikki

Itävaltalaisen klassikkokirjailija Thomas Bernhardin teos Hakkuu – muuan mielenkuohu (suom. Tarja Roinila) kuohutti mieliä helmikuun kirjallisuuspiirissä. Kirjailijan tapa kirjoittaa onkin provokatiivinen.

Kotimaansa kulttuuripiirejä kitkerästi kritisoiva romaani aiheutti ilmestyttyään vuonna 1984 skandaalin ja joutui myyntikieltoon, koska kirjan henkilöt ja tapahtumat ovat todellisia ja tunnistettavia. Nähtiinpä wieniläisessä kirjakaupassa yhteenottokin poliisin ja innokkaiden ostajien välillä.

Bernhard, joka oli kärkevä yhteiskuntasatiirikko, kuuluu Euroopan kirjallisuuden modernisteihin. Hän oli proosan uudistaja, joka hylkäsi perinteisen romaanimuodon. Hänen teoksissaan kieli ei ole vain tarinaa palveleva väline vaan kohoaa tarinan yläpuolelle ’esteettiseksi objektiksi’.

Thomas Bernhardin laajaan tuotantoon kuuluu romaaneja, näytelmiä, novelleja ja runoja. Tähän mennessä romaaneista on suomennettu kolme: Hakkuu: muuan mielenkuohu  (Teos, 2007 ), Betoni (Lurra Editions, 2008) ja Haaskio (Teos, 2009). Suomen kirjallisuuskriitikot valitsivat Hakkuun vuoden 2007 parhaaksi käännöskirjaksi.

Suomentaja Tarja Roinila on saanut kiitosta ansiokkaista suomennoksistaan sekä Hakkuun ja Haaskion jälkisanoiksi kirjoittamistaan esseistä. Suomalaisten tietoisuuteen Bernhard tuli ensi kerran näytelmällään Loistava Joosef, jonka ensi-ilta oli Helsingin kaupunginteatterissa syksyllä 1988. Pääosaa esitti Esko Salminen.

Kriitikot ovat kilvan ylistäneet Bernhardin romaanien kieltä. Varsinkin Hakkuun musiikillista rakennetta ja rytmistä muotoilua on tutkittu paljon. Oopperalaulajan koulutuksen saanut kirjailija kehittikin omintakeisen musiikillisen tajunnanvirtatyylin, jossa yhdistyvät musiikillisuus ja puheenomaisuus. Hakkuussa nämä synnyttävät sanamusiikin, joka vaikuttaa lukijaan musiikin tavoin.

Hakkuu-romaanin minäkertoja on Bernhardille tyypilliseen tapaan oppinut hengen mies, menestynytkin, mutta kokee itse täydellisesti epäonnistuneensa. Ominaista Bernhardille oli, että hänen kirjojensa päähenkilöt muistuttavat häntä itseään. Hänellä oli tapana nivoa kirjan tapahtumiin ystävänsä, joihin lukeutui muu muassa Paul Wittgenstein ja Glenn Gould.

Hakkuun minäkertoja on nimettömäksi jäävä wieniläinen kirjailija, joka on asunut viimeiset parikymmentä vuotta Lontoossa. Wieniin palattuaan hän joutuu puolivahingossa ’taiteellisille illallisille’. Siellä hän tapaa ystäviään kolmenkymmenen vuoden takaa. Kohtaaminen on ristiriitainen. Kirjailija alkaa välittömästi katua osallistumistaan illallisille.

Kirja kertoo kirjailijan kuohahtelevista ajatuksista näillä illalliskutsuilla. Ajatukset kelaavat illan tapahtumien ja muistojen välillä. Nykyisyys ja menneisyys kietoutuvat yhteen. Ajatusvirtamainen kerronta vetää lukijan mukaan kirjan tapahtumiin.

Lopussa tapahtuu yllättävä näkökulman vaihdos, viha muuttuu sovinnoksi. Suomentajan sanoin muutos tuntuu ’kielen pyörteen synnyttämältä’.

Elinaikanaan Bernhardia kunnioitettiin, vihattiin ja arvostettiin. Hänen teoksiaan on käännetty 34 kielelle. Bernhardin tarinat ovat synkkiä mutta eivät aggressiivisia. Ne sisältävät huumoria ja absurdin koomisia tilanteita. Häntä on luonnehdittu valoisaksi traagikoksi tai makaaberiksi humoristiksi.

Leena

Seuraavilla sivuilla arvioita Bernhardin suomeksi ilmestyneitä teoksista:

http://www.kiiltomato.net/?query_string=thomas+bernhard

http://www.parnasso.fi/kritiikit/?s=thomas+bernhard

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/K%C3%A4yt%C3%B6ksen+kultaiset+naamiot+putoavat/HS20100110SI1KU02d1i

Yksi kommentti artikkeliin ”Avantgardea lukupiirissä: Thomas Bernhardin sanamusiikki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.