Kerkon ensimmäinen työpäivä

 

”Ja tässä on palautusautomaattimme Tuomas… Hei, kuunteletko sinä? Voihan signumi sentään! Poikahan nukkuu istualtaan kuin hevonen kuusenlatvassa mätäkuun aikaan. Herää untamo, nyt on tosi kyseessä!”           

Lapsi on terve, kun se nukkuu

No mutta, sankarimme Kerkko on onnistunut jämähtämään veltoksi kiisseliksi kesken hykerryttävän hillittömän oppitunnin ja kuorsaa kovemmin kuin hapansilliä iltahuikoseksi syönyt matruusi, vaikka huoneessa käy kovempi meteli kuin tehdashallin koneistossa. Pieni ravistus palauttaa hänet onneksi valvovien kirjoihin.           

Oppitunti jatkuu. ”Kuten sanoin, Herkko…”           

”Kerkko.”           

”Ei, minä olen Tauno. Siis kaikki kirjastoon palautunut aineisto lajitellaan tässä eri ryhmiin, mekaaninen ystävämme Tuomas jyskyttää varmasti kuin tsekkiläinen höyryjyrä ja latoo kaiken siisteihin kasoihin noihin laatikoihin, ja kun se loppuu … Signumi sentään, alahan nostella kirjoja, Erkko!”           

Hämmentävän nopeasti täällä rehkimään joutuu, koulun liikuntatunneillakaan ei näin hikeen ole tullut, ja Kerkko sentään pelasi kolme vuotta nappulaliigassa Sipoonkorven silakoiden varamaalitolppana. Tuomaksen laatikot tyhjennetään ja sitten…           

”No niin Pekko, nyt sitten täytyisi päättää, mihin tämä valtava materiaalimassa täytyisi sijoittaa. Tässä on jo valmiina kärryjä, lajittelet jokaisen niteen oikeaan kärryynsä ja sitten kiikutat kärryt omille asemapaikoilleen. Aikaa kymmenen minuuttia. Ja parasta olla valmista silloin, tai muuten minulla pettävät hermot, eikä kukaan toki sitä halua…”           

Kaoottinen kirjavuori kammoksuttaa kilttiä kirjastopoikaamme Kerkkoa. Miten tästä mahdetaan selvitä? Osaako kukaan lukijoistamme auttaa pientä miestä? Mihin kuuluu mikäkin esine?           

    

    

    

    

    

    


 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meneekö Kerkolta sormi suuhun ja varvas vieterille? Pettävätkö Taunon hermot lopullisesti viisi vuotta ennen uumoiltua eläkettä Mouhijärven Essolla? Joudutaanko kirjasto sulkemaan äkillisen kriisipalaverin takia? Kuka keittää palaveriin kahvit? Onko kahvin kanssa sokeria vai onko se sulanut auringossa?

Vastaukset kysymyksiin saamme toivottavasti ensi viikolla…

————————————————————————

Teksti: Ilmari Jauhiainen
Piirrokset: Ville Kyrö
Valokuvan yritelmät: Ilmari Jauhiainen

Tarinassa esiintyvät hahmot ovat pahvista leikattuja karikatyyreja,
jotka eivät kaksiulotteisuutensa tähden vastaa ketään todellisia
henkilöitä, asuivatpa nämä Andorrassa tai sen ulkopuolella.

2 kommenttia artikkeliin ”Kerkon ensimmäinen työpäivä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.