Sienimetsässä

Syksyn odotetuimpia asioita on minun mielestä sienimetsään pääseminen. Ennen sieniretkeä odotukset sienisaaliin suhteen ovat korkealla, mutta yleensä retkeen on tyytyväinen, oli saalis millainen vaan. Eihän siihen voi vaikuttaa. Jo raikkaassa ulkoilmassa oleminen, kiireettömyys ja luonnon rauha ovat kaupungissa asuvalle ihania, harvinaisia asioita.

Minun sieniretkeni suuntautuvat samoille paikoille, joissa isäni on käynyt jo 50 vuoden ajan. Luonto on muuttunut, mutta metsä on onneksi edelleen jäljellä. Sienipaikkoihin liittyy paljon
salailua, jos joku haluaa tietää, missä käyn metsässä, sanon vain tuolla noin ja viittaan epämääräisesti kädellä pohjoiseen päin.

Tutussa metsässä tietää, mistä kohtaa löytää mitäkin sieniä ja mistä esimerkiksi parhaat marjapaikat löytyvät. On kuin palaisi vanhan tutun luokse, kun menee esimerkiksi orakas-paikkaan ja löytää etsimiänsä vaaleita orakkaita. Varsinkin vaikeasti löytyvien sienien, kuten mustien torvisienien, kohdalla on hyvä, että sienet kasvavat aina samoilla paikoilla. Joitakin sieniä ei joka vuosi kasvakaan, johtuen esimerkiksi sateista tai kuivuudesta. Joskus onkin ihanaa, kun monen vuoden tauon jälkeen, vanhasta paikasta löytyy jälleen tuttuja sieniä.

Meidän perheessä sienillä on omat nimet: orakkaat on rakkaita, suppilovahverot torveloita jne. Varsinkin torveloiden kerääminen on ihanaa, niiden löytäminen on varsinainen taitolaji, yleensä, kun yhden löytää, niin lähellä on paljon muitakin. Ensimmäisen sienen löytäminen on aina vaikeinta. Torveloiden värit vaihtelevat joskus paljonkin, kyse taitaa olla hieman eri lajeista.

Sienestämiseen kuuluu myös jonkinlainen itsekkyys. Jos sieniä löytyy, pitää löytöpaikka vallata ja pääsy muilta sienestäjiltä estää. Silloin on hyvä, jos sienestämään on lähdetty isommalla porukalla.

Yksi sieniretken kohokohdista on evästauko, kunnon eväät voi jopa pelastaa saaliiltaan
huonoksi jäävän retken. Useimmiten mukana on vain eväsleipiä ja kahvia termospullossa, mutta joskus mukana voi olla myös keittoa. Meidän sienimetsässä on myös mahdollista päästä uimaan. Se raikastaa varsinkin kesäisiä sieniretkiä. Eri vuosina sienestämään pääsee hyvinkin eri aikoihin. Muistan, että joskus olen vielä pikkujoulun aikoihin ollut routaisesta maasta keräämässä suppilovahveroita, mutta se taitaa jo olla aikamoinen poikkeus.

Hyviä sienisäitä ja sienisaaliita toivoen Mareetta



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.