Erikoiskirjastonhoitajan mietteitä osa 2

K1

Muistan kuulleeni aikuisten keskusteluissa joskus lauseen muistatko, missä olit tai missä kuulit John F. Kennedyn murhasta. Marraskuussa tuostakin merkittävästä tapahtumasta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Millainen tapahtuma jää ihmisen mieleen niin pysyvästi, että vielä vuosien, vuosikymmenien jälkeen muistaa missä oli, mitä tunsi tai ajatteli, kun kuuli tapahtumasta? Minulla esimerkiksi Eva Dahlgrenin kappale Ängeln i rummet ja Ted Gärdestadin kappale Himlen är oskyldigt blå ovat kappaleita, jotka liittyvät merkittävään tapahtumaan ja niiden kuuleminen ja kuunteleminen palauttaa mieleen tapahtumat ja niiden aiheuttamat tunteet.
Tšernobylin ydinonnettomuus on ensimmäinen todella suuri maailmanlaajuinen katastrofi, jonka muistan ja joka vaikutti välittömästi myös minun elämääni. 1980 –luku oli ainakin minulle rauhanmarssien aikaa ja pelko kolmannesta maailmansodasta ja erityisesti ydinsodasta oli läsnä jatkuvasti. Tšernobyl on hyvä esimerkki tiedonkulun hitaudesta. Osasyy oli tietenkin Neuvostoliiton halussa salata onnettomuuden laajuus, mutta muutenkin tiedonkulku oli hidasta. Uutiset kuunneltiin radiosta tai luettiin seuraavan päivän lehdestä.

K2

Syyskuussa 1994 olin töissä Saksassa ja katsoin aamupäivän uutislähetystä ja yhtäkkiä ruudulle ilmestyi kuva punaisesta Viking Linen laivasta. Pelästyin, koska näillä ns. Ruotsin laivoilla kulki lähes päivittäin tuttuja ja puolituttuja. Internettiä ei nykyisessä laajuudessa ollut eivätkä puhelimet olleet nykyisenlaisia älypuhelimia. Soitin hätääntyneenä kotiin Suomeen ja sain kuulla, että kyse olikin Tallinnan ja Tukholman välillä liikennöivästä Estoniasta, joka joskus aikoinaan oli ollut Viking Linen omistuksessa. Vanhempani lähettivät Helsingin Sanomien onnettomuutta käsittelevät sivut postitse minulle Hampuriin, muistan miten voimakkaasti lehdessä kerrotut yksittäisten ihmisten tarinat koskettivat. Isäni on kertonut, miten hän onnettomuusyön jälkeisenä aamuna heräsi kelloradiosta kuuluvaan Eva Dahlgrenin kappaleeseen Ängeln i rummet, Yleisradion toimittaja totesi, että juuri enkeleitä tarvitaan Itämerellä, jossa etsitään Estonian uppoamisesta selvinneitä. Kappale yhdistyy edelleen näin monen vuoden jälkeen Estoniaan ja minun on vaikea kuunnella tuota kappaletta ilman kyyneleitä.
Elokuun 31.8. tuli kuluneeksi 16 vuotta siitä, kun Diana kuoli Pariisissa. Olin siellä samaan aikaan lomalla. Tulimme Pariisiin 30.8. ja seuraavana päivänä soitin puhelinkopista kotiin kertoakseni, että kaikki on hyvin ja olemme perillä. Muistan kuinka äitini ensimmäisenä asiana kysyi olinko kuullut Dianasta ja kertoi auto-onnettomuudesta. Olimme aivan onnettomuuspaikan lähellä ja lähdimme saman tien uteliaina kohti kolaripaikkaa. Silloin tietoja onnettomuudesta sai television ja lehtien välityksellä. Vieläkin vuosien jälkeen, muistan onnettomuuspaikan ja kukkameren onnettomuustunnelin yläpuolella.

K3

Syyskuussa 2001 olin työpaikallani Helsingin keskustassa, kun työtoverini tuli kertomaan, että lentokone on törmännyt WTC-torniin. Muistan ihmetelleeni, miten emme olleet kuulleet mitään, koska Helsingin WTC-torni sijaitsi noin korttelin päässä työpaikaltani. Nopeasti ymmärsimme, että kyse oli jostain ihan muusta. Seurasimme lähes livenä työpaikan televisiosta toisen koneen törmäystä WTC-torniin. Nyt onnettomuuden selviämistä ja kaikkien tuhansien kuolleiden kohtaloita, saattoi jo seurata internetistä reaaliaikaisesti.
Anna Lindhin murha 2003 palautti mieleen Olof Palmen murhan vuodelta 1986. Mieleen on ennen kaikkea jäänyt ruotsalaisten pelko siitä, että tämäkin rikos jäisi selvittämättä. Internet oli vahvasti mukana murhan selvittämisessä ja turvakameran kuvia ja puukottajan jäljittämistä seurattiin mm. ruotsalaisten iltapäivälehtien Aftonbladetin ja Expressenin sivuilta.
Joulukuussa 2004 Intian valtameressä tapahtunut maanjäristys ja sitä seurannut tsunami tappoivat käsittämättömät 230 000 ihmistä. Kuolleiden valtava määrä ja se tosiasia, että onnettomuus sattui tapaninpäivänä heti joulun jälkeen, tekivät onnettomuudesta erityisen kauhean. Tieto onnettomuudesta saavutti ihmiset hitaasti. Joulun pyhien takia onnettomuuden koko kauheus selvisi vasta tuntien ja päivien jälkeen. Nyt internet oli erittäin keskeisessä osassa tiedonvälityksessä. Katastrofista selvinneet etsivät omaisiaan internetissä, internetsivuilla julkaistiin kuvia lapsista, puolisoista.
Viimeisin suuri, koko maailmaan vaikuttanut katastrofi, oli Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus 11.3.2011. Ensimmäistä kertaa tietoja suuresta onnettomuudesta saatiin sosiaalisen median, Facebookin kautta. Tietenkin lisätietoja tapahtuneesta sai mm. lukemalla lehtiä internetissä.

K4

Tiedonvälitys ja tiedonkulku on muuttunut hurjaa vauhtia viime vuosina. Nykytapahtumia, niin pieniä kuin suuria, seurataan reaaliajassa. Sen lisäksi, että tieto välittyy meille nopeasti, voimme nykyään ihan uudella tavalla keskustella sosiaalisessa mediassa tapahtumista muiden verkossa olijoiden kanssa. Huomaan, että kehitys kulkee niin kovaa vauhtia, että en edes tiedonhaun ammattilaisena oikein jaksa enää omaksua kehityksen kaikkein uusimpia keksintöjä tai ainakin niiden omaksuminen vaatisi aikaa harjoitella ja sitä ei kiireisessä työelämässä oikein enää ole.

Mareetta

Japani ja syksyn ensimmäinen lukupiiritapaaminen 19.9.2013

kawabata

Aiheena Japani ja Yasunari Kawabatan Lumen maa

Syksyn lukupiirikausi on nyt virallisesti avattu. Torstain lukupiiri kokoontui tällä kertaa keskustelemaan japanilaisesta kirjallisuudesta Yasunari Kawabatan teoksen Lumen maa johdolla. Kyseessä on ensimmäinen suomeksi käännetty japanilaisromaani ja kirjailijan läpimurtoteos.

Yksi lukupiiriläisistämme oli lukenut teoksen sen käännösvuonna 1958 ja kertoi sen olleen varsin ravisutteleva kokemus. Länsimaiseen kerrontaan tottuneelle teoksen runsas symbolikieli ja asioiden harras kuvailu asettaakin haasteen. Kirja on erikoinen ja haikea rakkaustarina, joka vie lukijan 1900-luvun alun Japaniin. Vuoristosta elämänhalua etsivä Shimamura kohtaa kylpylässä viehättävän nuoren naisen Komakon, jonka luokse hän huomaa palaavansa yhä uudestaan ja uudestaan…

Lumen maa on suositeltavissa kaikille kokeilunhaluisille ja japanilaisesta estetiikasta kiinnostuneille lukijoille.