Karen Blixenin salaperäinen maailma

Helmikuun torstaisessa lukupiirissä kokoonnuimme keskustelemaan tanskalaisen Karen Blixenin novellikokoelmasta Seitsemän salaperäistä tarinaa (Seven Gothic Tales, 1934).

Teos on kuin kirjallinen kuutamosonaatti ja kunnianosoitus romantiikan ajan kirjallisuudelle. Tarinat kietovat lukijan maagiseen taikapiiriin, jonka keskiössä seikkailevat niin aateliset, satuolennot kuin huikentelevaiset boheemitkin. Kirjailijan tyyli on rönsyilevää ja koukeroista. Novellit rakentuvat kehyskertomuksen ja useamman yhteen nivoutuvan tarinan varaan. Satujen päähenkilöt ovat tyypillisesti määrittämättömään historialliseen ajankohtaan sijoitettuja matkamiehiä, jotka kohtalo on saattanut yhteen jakamaan mitä ihmeellisimpiä kertomuksia. Suullisen tarinaperinteen vaikutteet ovat teoksessa vahvasti läsnä.

Epäonninen rakkaus tuntuu kirjailijan lempiaiheelta, sillä monessa tarinassa hän päätyy kuvaamaan järjestettyjä avioliittoja ja nuorten rakastavaisten edesottamuksia.  Jotkin traagisista novelleista saavat loppua kohden suorastaan shakespearilaiset mittasuhteet. Myös gotiikan perinne näyttäytyy kertomuksissa, joita värittävät pääkallot, muodonmuuttujat ja makaaberit yksityiskohdat. Kuolemaa ei ole unohdettu, mutta toisaalta Blixenin tuotannolle on kautta linjan yhteistä elämänilo ja kehotus tarttua hetkeen.

Useimmat meistä tietävät kirjailijan ehkä parhaiten elokuvasta Minun Afrikkani (Out of Africa, 1985), joka on elämäkerrallinen draamasovitus Blixenin elämästä. Kirjailija itse lienee henkilönä yhtä eksentrinen kuin tarinansa. Karismaattinen aristokraatti vietti suuren osan elämästään kenialaisella kahviplantaasilla ja julkaisi ensimmäisen teoksensa vasta 49-vuotiaana. Blixen sairastui Afrikan vuosinaan parantumattomasi, mutta jatkoi kirjoittamista kuolemaansa saakka. Loppuaan kohti Blixen suoranaisesti kuihtui pois ja kirjailijasta itsestään tuli ikään kuin tarinoidensa henkilöhahmo, traaginen ballerina. Blixenin taidokkuus on tunnustettu myös kirjailijapiireissä ja muun muassa Ernst Hemingway on todennut, että Blixenille olisi kuulunut Nobel-palkinto. Eittämättä näin voisikin olla. Tarinankertojana Blixen on verraton ja hänen kynässään todellisuus saa muodon, joka on sekä maalauksellinen että elegantti. Jos joskus olet miettinyt Blixenin tuotantoon tarttumista, ehkä nyt olisi oikea aika? Tartu hetkeen!

kallo

Mari

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.