KADONNEEN SUKUPOLVEN PITKÄT JUHLAT

Tiistain lukupiirin käsittelyssä Ernest Hemingwayn Ja aurinko nousee

Miten riemullinen talven selätys olikaan helmikuun tiistain lukupiirikokoontuminen. Pariisin kuhisevat kahvilat, härkäjuoksun nostattama pöly Pamplonan kapeilla kujilla, terasseilla ja baareissa nautitut lukemattomat drinkit, kuuma kesä – siinä kirjan miljöötä.

Vappuliisa nostatti kirjaesittelyllään ja kysymyksillään vimmaisen keskustelun, jossa ruodittiin tarkasti kirjan henkilöiden sielunmaisemat, nautitut juomat, härkätaisteluteema sekä teoksessa käytetty kieli ja tyyli. Kaikki kokivat teoksen vaikuttavana ja yhtä mieltä oltiin erityisesti siitä, että kyseessä oli erinomainen ajankuvaus 1920-luvun Euroopasta.

hemppa kuva

Faktatietoja Ernest Hemingwaysta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ernest_Hemingway

http://en.wikipedia.org/wiki/Ernest_Hemingway

http://www.hemingwayhome.com/

Voikohan ”Papa Hemingwaysta” sanoa mitään, mitä ei ole jo tuhansia kertoja sanottu ja kirjoitettu? Kirjailija merkitsee lukijoilleen monia erilaisia asioita. Kirjailijalla oli kiehtova elämä ja eksoottisia harrastuksia. Joku rakastaa ja arvostaa hänen tekstejään intohimoisesti, toisen mielestä ne ovat puisevaa luettavaa ja ”liian miehisiä”. Tähän väliin mahtuu paljon ihailua, ihmetystä ja pohdintaa. Niin tai näin, Ernest Hemingway sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1954 ja varmasti aivan ansaitusti.

Ja aurinko nousee

Romaani Ja aurinko nousee ilmestyi 1926 ja se oli Hemingwayn kirjailijanuran lähtölaukaus. Tätä ennen Hemingway oli julkaissut kertomuskokoelman ja pari huomiotta jäänyttä teosta. Ja aurinko nousee sai heti ilmestyttyään suuren suosion. Kirja kuvaa tarkasti niin sanotun kadonneen sukupolven eli ensimmäisen maailmansodan jälkeisen ajan ihmisiä, jotka eivät enää löydä paikkaansa yhteiskunnassa. He viruvat elämäänsä päämäärättömästi irtosuhteita harrastaen, työtä vieroksuen ja reippaasti juhlien. Hemingwayn teoksen päähenkilöillä on rahaa tämän elämänmuodon harrastamiseen.

Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1957, jonka pääosissa näyttelevät muun muassa Tyrone Power, Mel Ferrer, Errol Flynn ja Ava Gardner.

elokuva

Kirjan juoniselostus täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ja_aurinko_nousee

Kuvaus elokuvasta täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ja_aurinko_nousee_(elokuva)

Mitä mieltä kirjasta sitten oltiin? Yleisilmapiiri kirjan ympärillä oli kovin positiivinen. Tekstissä ei ollut epämiellyttävyyksiä, se oli helppolukuista. Hemingway ei harrasta sanoilla maalailua tai ylenpalttista kuvailua, sitä kiiteltiin. Tekstistä löydettiin lausahdushelmiä, sarkasmia ja ironiaa. Juoni mainittiin melko kevyeksi mutta kirjan ilmapiiri koettiin ajoittain painostavaksi. Eräs lukupiiriläinen oli löytänyt tiedon siitä, kuinka monta erilaista juomaa kirjassa nautittiin, niitä oli useita kymmeniä, lähes joka aukeamalla joku. Kirjassa kuvattiin myös vakavaa alkoholismia.

Erityisesti pohdittiin kirjan ainoan naispäähenkilön Brett Ashleyn tenhovoimaa miehiin. Hän sai miehet tekemään päättömyyksiä, maksamaan ylläpidosta ja joutumaan tappeluihin. Kun hän väsyi viekoittelevaan leikkiinsä, yksi mies pysyi ystävänä. Sodassa vammautunut toimittaja Jake Barnes, Hemingwayn alter ego, kaappasi Brettin aina lopulta turvaverkkoonsa. Muutkin kirjan hahmot pohjautuvat todellisiin henkilöihin.

turge

Mikä tässä kirjassa kiehtoo, kysyttiin kirjan alustajalta Vappuliisalta. Vastaaja oli pitkään hiljaa ja pohti. ”Vastaus ei löydy helposti, sitä on kysytty minulta ennenkin. Tunnelma, henkilögalleria, ajankuva, kieli ja tekstin sisälle upotettu elämänviisaus, ironia. Kevyen ja raskaan tasapainottelu. Hemingway lienee ihaillut Ivan Turgenevia. Kirjassakin päähenkilö Jake haluaa rauhoittua humalasta uneen lukemalla otteita Metsämiehen muistelmista. Siinä on klassikko klassikon sisällä.”

Lukupiiriterveisin Satu

Kirjailijavieraana Siri Kolu

vihreä

Mediakasvatusviikon kunniaksi Itäkeskuksen kirjastoon saatiin aurinkoisena keskiviikkoaamuna erikoisvieras, lastenkirjailija Siri Kolu. Kolu on tunnettu erityisesti viisiosaisesta Me Rosvolat-kirjasarjastaan.  Kirjailijaa tapaamaan saapui kaksi neljättä luokkkaa Itäkeskuksen peruskoulusta. Kokoushuone raikui naurusta, kun kirjailija kertoi kuulijoilleen, miten ensimmäinen Rosvolat-kirja sai alkunsa. ”Syyllinen” on Siri Kolun pieni poika, joka aikansa prinsessajuttuja iltasaduiksi kuunneltuaan tilasi äidiltään hieman vetävämmän tarinan. Poika toivoi kertomusta, jossa olisi hurjia takaa-ajoja, väijytyksiä ja aivan törkeä määrä karkkia…ja kaikkia niitä totisesti löytyy Rosvoloista! (huom.karkkilakkolaiset, antakaa suosiolla periksi, Rosvoloita lukiessa on aivan PAKKO saada vähintäänkin salmiakkia).

oranssi

Ensimmäisessä Me Rosvolat –kirjassa tapahtumat saavat alkunsa, kun kiertävät maantierosvot, Rosvolat, ryöstävät 10-vuotiaan Vilja Vainiston perheen auton, kun Vainistot ovat kesämatkalla mummolaan. Saaliiksi päätyy autosta yhtä ja toista, mm.Vilja itse. Viljan elämä muuttuu aivan kokonaan, kun hän joutuu Rosvoloiden matkaan. Nämä pakoilevat poliisia, tekevät koko ajan uusia ryöstökeikkoja ja saavat saaliikseen milloin mitäkin: Viljan äidin bikinit, joskus koruja, ja ennen kaikkea karkkeja, karkkeja ja vielä lisää karkkeja. Ryöstökeikkojen välillä vietetään aikaa uimarannoilla tai rosvosukujen kesäjuhlissa.

violetti

Kesästä tulee Viljan siihenastisen elämän paras. Vilja nauttii maantierosvon vapaudesta ja kiintyy Rosvolan perheeseen. Syksyä ajatellen on kuitenkin muutamia ongelmia, jotka vaativat ratkaisua. Ja siihen taas Viljan terävä pää on aivan omiaan.

sin

Kirjasarjan myöhemmissä osissa päästään ratkaisemaan lähes mahdotonta koodia, ja lopulta saadaan yhdistettyä muinaisen Rosvo-oppaan osat – ja ehkä samalla myös keskenään eripuraiset rosvosuvut.Sarja kannattaa muuten ehdottomasti lukea järjestyksessä.

kelt

Ensimmäisestä Rosvolat-kirjasta on tehty elokuvakin, joka saa ensi-iltansa 27.3. Katsoimme elokuvan trailerin, ja Siri Kolu kertoili meille mielenkiintoisia juttuja kuvauspaikoilta. Lopuksi hän kehotti kirjoittamisesta pitäviä rohkeasti kirjoittamaan, ja kertoi, mistä voi löytää vertaistukea kirjoittamisharrastukselle. Ihan viimeiseksi oli vielä aikaa nimmareiden jaolle – kaikki oppilaat halusivat vierailusta muistoksi Kolun nimikirjoituksen, jotkut myös halauksen. Kiitos Siri Kolulle hauskasta ja mieleenpainuvasta aamupäivästä!

Siri Kolun kirjoja Helmet-kokoelmassa. Varaaminen on maksutonta.

Leena ja Pirjo