Verkkokurssilla

Kirjastoissa opiskellaan paljon ja myös henkilökunta opiskelee jatkuvasti uusia asioita. Olen itse osallistunut tämän syksyn kuluessa verkkokurssiin 23 asiaa. Kurssi perustuu Helene Blowersin Learning 2.0 -kurssiin, joka opettaa kirjastolaisille web 2.0 -työkalujen käyttöä.

 En ole aiemmin opiskellut verkossa, mutta kokemus on ollut kiinnostava. On ollut mielenkiintoista keskustella kollegojen kanssa erilaisista tavoista käyttää sosiaalisen webin työkaluja. Olemme tavanneet kertaalleen Rikhardinkadun kirjastossa, jossa meillä oli luennoimassa Riitta Suominen. Tosin keskustelimme niin vilkkaasti, että hän piti vain lyhyen alustuksen ennen kuin antoi meille suunvuoron.

 Vaikka olen itse käyttänyt jonkin verran sosiaalista webiä, on kurssista ollut minullekin hyötyä ja olen oppinut mm. jakamaan minua kiinnostavia kirjanmerkkejä Delicious-palvelussa. Olen myös tutustunut webinaareihin ja pikaviestimiin ja tuskaillut, kun jokin ei olekaan toiminut kuten odotin.

Sosiaalinen web on mielenkiintoinen ja vuorovaikutuksellinen tapa käyttää Internetiä sekä oppimiseen että huvitteluun. Suosittelen oppimiskokemusta lämpimästi kaikille blogin lukijoille.

Susanna

Trialoginen äly

Taannoin oli Helsingin Sanomissa (30.9.2009) mielipidekirjoitus, jossa paheksuttiin kirjastoja siitä, että ne houkuttelevat nuorisoa tietokoneille kyseenalaisen nettimateriaalin pariin.

Tähän on todettava, että nuorisoa koneilla kyllä riittääkin. He pelaavat nettipelejä, katsovat youtubea, seurustelevat facebookissa, irkkaavat tai mitä milloinkin. 

Uudessa Tiede-lehdessä (11/2009) on kuitenkin netissä viihtyville nuorille – ja vanhemmillekin – vapauttava artikkeli. Artikkelissa haastatellun Helsingin yliopiston kasvatustieteen vt. professori Kai Hakkaraisen mukaan tietoverkot parantavat sekä ongelmanratkaisukykyämme että kykyämme hahmottaa maailmaa.

Hakkaraisen mukaan netissä notkuminen, youtube ja facebook muiden muassa, tekee meistä pikemminkin älykkäämpiä kuin tyhmempiä!

Eli tervetuloa vaan kirjaston koneille, nuoret ja vanhat, älyllistävän materiaalin pariin! Tai vaihtoehtoisesti lehtiä lukemaan – esimerkiksi Tiede-lehden löydät näistä kirjastoista.

Sanna

ps. Trialogisella älyllä Hakkarainen tarkoittaa prosessia, jossa ihmiset ulkoistavat ja materialisoivat älynsä. Huimaa!

Iloisessa Amsterdamissa

 Olet varmaan kuullut uudesta Keskustakirjastosta, joka on avaava ovensa  vuonna 2017  Helsingin ydinkeskustassa? Tulevan kirjaston suunnittelu ja visiointi on hyvässä vauhdissa (ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/keskustakirjasto/). Mukana tässä työssä on myös kaksi Itäkeskuksen kirjaston kirjastonhoitajaa.

Matkustimme alkusyksyllä kuulemaan viimeisimmistä tuulista Hollannin kirjastomaailmassa, tutustumaan paikallisiin kirjastoihin, tapaamaan täkäläisiä kollegoja, vertailemaan konsepteja ja käytäntöjä – ja ylipäänsä saamaan monenlaisia vaikutteita ja mahdollisesti uusia, hyviä ideoita omaa Keskustakirjastoamme ajatellen. Ohessa valikoima kuvia Amsterdamin uudesta, hiljattain avatusta yleisen kirjaston pääkirjastosta.

Jos liikut noilla kulmilla, kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa! Virtuaalinen tutustumiskierros löytyy täältä: http://www.oba.nl/index.cfm/t/Homepage/vid/BC638BCA-3FFA-497D-9CA1C74A819C832A

Hanna

Amsterdamin pääkirjaston sisäänkäynti

Amsterdamin pääkirjaston sisäänkäynti. Kuvasssa oikealla Konservatorio.

Kerrosopaste

Kerrosopaste oli lähes ainoa kyltti: esimerkiksi hyllyjen päädyissä ei ollut mitään opasteita

Aikakauslehtien valikoimassa on 1500 eri julkaisua

Aikakauslehtien valikoimassa on 1500 eri julkaisua

Asiakaskoneita 600 kpl (!)

Asiakaskoneita on 600 kpl (!)

Avarassa kirjastossa löytyy jokaiselle tilaa

Avarassa kirjastossa löytyy jokaiselle tilaa

Paikallinen HelMet-pääte

Paikallinen HelMet-pääte

 

DVD-elokuvat ja CD-levyt muodostivat multimediaosaston. Viikon laina maksoi 1€/levy.

DVD-elokuvat ja CD-levyt muodostavat multimediaosaston. Viikon laina maksaa 1€/levy.

Osastolla ei voi kuunnella levyjä kirjaston kokoelmasta, ainakaan toistaiseksi

Osastolla ei voi kuunnella kirjaston kokoelman levyjä, ainakaan toistaiseksi

Laaja nuottikokoelma oli suuri ylpeyden aihe (huomaa myös omintakeiset hyllyvalot)! Nuotit, levyt ja musiikkikirjat sijaitsivat kaikki eri kerroksissa.

Laaja nuottikokoelma on suuri ylpeyden aihe (huomaa omintakeiset hyllyvalot). Nuotit, levyt ja musiikkikirjat sijaitsevat kaikki eri kerroksissa.

Lastenosasto kaarevine kirjahyllyineen sijaitsee alimmassa kerroksessa

Lastenosasto kaarevine kirjahyllyineen sijaitsee alimmassa kerroksessa

Hollannin lahja kuvataiteelle kohtasi tuotekehittelyn

Hollannin lahja kuvataiteelle kohtasi tuotekehittelyn...

Monenlaisia näyttelykokonaisuuksia on jokaisessa kerroksessa

Monenlaisia näyttelykokonaisuuksia on jokaisessa kerroksessa

Näyttelytiedotusta liukuportaiden tuntumassa

Näyttelytiedotusta liukuportaiden tuntumassa

Yksi monista taidenäyttelyistä

Parvigalleria

Liukuportaat korostivat tavaratalomaista tunnelmaa

Liukuportaat korostavat tavaratalomaista tunnelmaa

270-paikkainen ravintola palvelee kirjaston ylimmässä kerroksessa

270-paikkainen ravintola palvelee kirjaston ylimmässä kerroksessa

Näillä eväillä jaksaa sitten taas lueskella...

Näillä eväillä jaksaa sitten taas lueskella...

Näkymä ravintolan terassilta - kuulemma kaupungin korkein yleisölle avoin julkinen tila!

Näkymä ravintolan terassilta - kuulemma kaupungin korkeimmalla sijaitseva, yleisölle avoin julkinen tila!

Arkkitehtuuria

Arkkitehtuuria kirjaston sisältä...

...ja ulkoa

...ja ulkoa

Takatyötiloissa ahertavat "the thinkers" ja salin puolella "the doers", kuten kirjastonjohtaja asian ilmaisi

Takatyötiloissa ahertavat "the thinkers" ja salin puolella "the doers", kuten kirjastonjohtaja asian ilmaisi

Kirjaston ympäristö on vielä vähän "vaiheessa". Oikeassa reunassa Amsterdamin päärautatieasema ja pyöräparkki 60000 menopelille

Kirjaston ympäristö on vielä vähän "vaiheessa". Etuoikealla Amsterdamin päärautatieasema ja pyöräparkki 60000 menopelille

Iki-ihana Nijntje aka Miffy löytyy lastenosastolta

Iki-ihana Nijntje aka Miffy löytyy lastenosastolta

Kirjastolomailua

Kuten moni kirjastolainen myös minä löydän itseni usein ulkomaan lomamatkalla paikallisesta kirjastosta. Kirjastot ovat kiinnostavia sekä rakennuksina että sisällöllisesti ja kirjastossa työskentelevänä on mukava tavata erimaalaisia kirjastoihmisiä ja katsella erilaisia työympäristöjä, ehkä jopa oppia niistä jotakin uutta.

Heinäkuussa kävin Anaheimin kaupungin keskuskirjastossa Los Angelesissa, kun sattumalta perheeni kanssa sen löysimme ohi ajaessamme. Alueensa keskuskirjastona se oli varsin suuri rakennus ja kokoelmat olivat samaa suuruusluokkaa Itäkeskuksen kanssa.

Anaheimin kirjaston kirahvi

Anaheimin kirjaston kirahvi

Lastenosasto oli suuri ja sen sisustuksena oli mm. eläinhahmoja sekä 50-luvulla sattuneesta kirjaston tulipalosta selvinnyt Pinokkio. Lisäksi lastenosastolla oli pikaisesti katsottuna noin 30 tietokonetta vain lasten käyttöön ja ne olivatkin suosittuja.

Aikuistenosasto sijaitsi kaksikerroksisen rakennuksen yläkerrassa, kauno- ja tietokirjat samassa yhtenäisessä tilassa. Kaunosta oli erotettu noin kolmasosa erikseen fantasia- ja scifi-kokoelmaan omaan erilliseen tilaansa. Lehdet ja kokoustilat olivat, kuten Itäkeskuksessa, kellaritiloissa. Musiikkiosasto ja elokuvat olivat sisääntulokerroksessa samoin kuin tuulikaapin täyttävä poistokirjahyllykkö ja asiakkaiden omien kirjojen vaihtopiste.

Kirjasto oli hyvin vilkas aikaisin iltapäivällä ja kirjastonhoitajat olivat varsin asiakaspalveluhenkisiä. Saimme vinon pinon esitteitä ja kirjastonhoitaja kertoi hauskan tarinan omasta lomastaan Dallasin kirjastossa. Kirjastomatkailu on siis yleismaailmallinen harrastus kirjastoväen keskuudessa.

Susanna

Lasten kirjastoauto

Lasten kirjastoauto

Näkymättömästä näkyvää

Teimme muutama viikko sitten tutustumisretken Turun uuteen pääkirjastoon. Pidin kirjastosta kovasti, uusi rakennus on kaunis ja valoisa, vanha, arvokas ja hillitty. Kirjaston uudisrakennuksessa sijaitsevat lasten ja nuorten osasto sekä tieto-osasto. Vanhalla puolella on taideosasto, josta löytyy kirjallisuus, taide ja musiikki.

Vanha puoliTurun pääkirjastossa aineisto on järjestetty aiheen mukaan. Esimerkiksi kaikki yhteiskuntaan liittyvät kirjat, lehdet, tietoäänikirjat ja cd-romit löytyvät samalta alueelta. Perinteisestihän kirjastoissa – ja niin meilläkin – aineisto järjestetään aineistolajin mukaan, jolloin yhteiskuntaa käsittelevät lehdet löytyvät sieltä mistä muutkin lehdet ja yhteiskunta-aiheiset cd-romit puolestaan sijaitsevat cd-romhyllyssä.

Vaikka tämä aineiston aiheenmukainen järjestäminen onkin kirjastomaailmassa uutta, suuremman vaikutuksen minuun teki Turun pääkirjaston lukusalonki. Lukusalonkihyllyssä oli suosituimpia ja varatuimpia kaunokirjoja, kuten esimerkiksi Sofi Oksasen Puhdistus. Kaikissa lukusalongin kirjoissa oli iso Ei lainata -tarra. Kun Oksasen Puhdistuksesta on monen kuukauden jonot, sitä voi aina mennä lukemaan Turun pääkirjaston vanhaan kirjastotaloon.

Olen miettinyt Turun kirjaston lukusalonkia. Ensimmäinen ajatukseni oli, että idea on antiikkinen, onhan nykyinen kirjastojärjestelmä saanut alkunsa lukusaleista. Toisaalta on totta, että osa kirjaston kokoelmasta on näkymätöntä: uutuudet ovat kuukausitolkulla kierrossa, eikä ainuttakaan kappaletta ole hyllyssä niin kauan kun niistä on varausjonoa. Tilannetta helpottamaan on toki perustettu Bestseller-kokoelma, mutta ei suosituimpia kirjoja sielläkään juuri näy. Lukusalonki tekisi kokoelman näkymätöntä osaa näkyväksi.

Millainen lukusalonki olisi houkutteleva? Kirjojen on oltava kiinnostavia, se on selvä, mutta mitä muuta? Itse haluaisin lukea tilassa, joka olisi valoisa ja rauhallinen ja jossa olisi mukavat, löhöämään kutsuvat istuimet. Kupillinen hyvää maitokahvia tekisi lukukokemuksesta täydellisen!

Sanna