Erikoiskirjastonhoitajan viimeiset mietteet

skön

Monen vuoden sijaisuus erikoiskirjastonhoitajana loppuu elokuun lopussa…

Olen edelleen sitä mieltä, että ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaisuutta ja ruotsin kielen asema on tärkeä. Olen viime vuodet erikoiskirjastonhoitajana yrittänyt omalta osaltani vähentää kielteistä asennetta ruotsin kieltä kohtaan ja antaa vihjeitä siitä, miten ruotsin kieltä voi oppia helposti ja miltei huomaamattaan esim . katsomalla telkkaria ruotsinkielisin tekstein tai lukemalla kirjallisuutta ruotsiksi. Olen ajatellut, että ruotsin kielen oppiminen voisi myös vähentää negatiivista suhtautumista sitä kohtaan.

Olen aina ollut erityisen kiinnostunut kielistä ja niiden oppiminen on ollut minulle helppoa niin koulussa kuin yliopistossa. Kielellisen lahjakkuuden olen perinyt äidiltäni, joka opiskeli aikoinaan suomea ja työskenteli toimittajana. Pidän myös matematiikasta (isäni on matemaatikko) ja se on ehkä auttanut ymmärtämään eri kielten erilaisia kieliopillisia rakenteita, jotka jollakin tavalla ajateltuna muistuttavat juuri matemaattisia kaavoja.

Nyt erikoiskirjastonhoitajuuden päättyessä tunnen, että olen onnistunut työssäni. Itäkeskuksen kirjaston ruotsinkielinen kokoelma on hyvässä kunnossa. Lainaus on noussut ja kokoelma tuntuu menevän lainaan. Eikä se, että en ole enää pelkästään vastuussa ruotsinkielisestä kokoelmasta, tarkoita sitä, että en olisi kiinnostunut ruotsin kielen asemasta. Työtehtäväni kuitenkin muuttuvat elokuun lopussa eikä työaikaa ruotsinkielisen kokoelman hoitoon ole enää entiseen tapaan.

Jag har tyckt om mitt arbete och ja tycker att det har varit viktigt att någon verkligen har tagit ansvar och hand om den svenska samlingen i vårt bibliotek. Speciellt i bokanskaffningen har jag så småningom lärt mig vilka böcker man ska välja och vilka inte så att samlingen fortfarande är både djup och bredd.

Mukavaa kesää, käykää kirjastossa ja lainatkaa kirjoja tai vaikkapa äänikirjoja. Suomenkielisten äänikirjojen hylly pursuaa äänikirjoista. Pitkille automatkoille tai mp3-soittimella aurinkotuolissa kuunneltavaksi voi lainata jännittäviä tarinoita ja päästä vaivattomasti esimerkiksi kaukomatkoille. Kirjastojen valikoimista saa äänikirjoja ainakin englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja tietenkin ruotsiksi. Itäkeskuksen kirjastossa on paljon ruotsinkielisiä äänikirjoja hyllyssä odottamassa lainaajia.

Tavataan kirjastossa, hauskaa kesää toivottaa Mareetta

Erikoiskirjastonhoitajan mietteitä osa 1

Viime viikkoina on puhuttu paljon ruotsin kielen asemasta kouluissa. Syy tähän on kansalaisaloite, joka haluaa saada ruotsin kielen vapaaehtoiseksi.

Äidinkieleni on suomi, mutta meillä oli kotona aina erittäin positiivinen suhde kielten opiskeluun ylipäänsä ja erityisesti ruotsin kielen opiskeluun, koska äitini oli 1940-luvulla ollut sotalapsena Ruotsissa ja meillä oli ja on edelleen ystäviä ja tuttuja Ruotsissa.

Kielten oppiminen on ollut minulle aina helppoa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen lähdin opiskelemaan ruotsia Helsingin yliopistoon ja sivuaineena pääsin lukemaan saksaa. Alun perin valmistuin kääntäjäksi, mutta kääntäjien tai siis ruotsin kielen kääntäjien huonon työtilanteen takia pätevöidyin kirjastonhoitajaksi ja pääsin Helsingin kaupunginkirjastoon töihin. Tällä hetkellä vastaan ruotsinkielisestä kokoelmasta Itäkeskuksen kirjastossa.

Suomessa on aina käyty keskustelua suomen ja ruotsin kielen asemasta. Nyt keskustelua herättää 50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite, jonka tavoitteena on saada ruotsin kieli vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla. Opiskelun pitäisi aloitteen mukaan siis olla vapaaehtoista. En ihan ymmärrä miksi? Uskon, että monen mielestä myös matematiikka, liikunta tai mikä tahansa pakollinen aine, jossa ei ole hyvä tai josta ei pidä, pitäisi saada vapaaehtoiseksi. Mistä tämä inho ja vastenmielisyys ruotsin kieltä kohtaan oikein nousee? Välillä ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi perustellaan sillä, että Itä-Suomessa rajan pinnassa venäjä on tarpeellisempi kieli kuin ruotsi. Minusta minkä tahansa kielen osaaminen on vain ja ainoastaan hyvä asia. Varsinkin nykyaikana, kun matkustelu, asuminen ja työskentely missä tahansa maailman kolkassa, on arkipäivää.

Ehkä ongelma on juuri sana pakkoruotsi. Pakollinen on usein jotain negatiivista. Sen sijaan, että ruotsin opiskelu koetaan ikäväksi ja negatiiviseksi asiaksi, voitaisiin miettiä tapoja, joilla sen oppiminen olisi hauskempaa ja helpompaa. Minulla oli koulussa lyhyt englanti. Kielitaitoni on seurausta paitsi erittäin hyvästä opettajasta myös siitä, että olen laajentanut ja ylläpitänyt kielitaitoani kuuntelemalla englanninkielistä musiikkia, seuraamalla sarjoja, katsomalla englanninkielisiä elokuvia ja lukemalla englanninkielisiä lehtiä ja kirjoja. Samalla tavoin olen kuuntelemalla, seuraamalla ja katsomalla ylläpitänyt myös ruotsin ja saksan kielen taitoani. Kieli muuttuu koko ajan, koska maailma muuttuu ja kehittyy. Kielen oppiminen ei koskaan lopu vaan taitoa pitää yllä koko ajan.

Myös kirjastoista löytyy paljon hyviä tapoja mielenkiintoiseen ruotsin kielen opiskeluun. Esimerkiksi Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosastolta löytyy paljon erittäin hyvää ruotsinkielistä musiikkia. Lainattavissa elokuvissa voi usein valita ruotsinkielisen tekstityksen suomenkielisen tekstityksen sijaan. Kieltä voi opiskella myös kuuntelemalla kirjastosta lainattavia äänikirjoja, esimerkiksi hyviä ja kansainvälisestikin arvostettuja ruotsalaisia dekkareita. Näin voi tietenkin monipuolistaa ihan minkä tahansa kielen opiskelua. Lisäksi tarvitaan tietenkin myös juuri kielten opiskeluun tarkoitettuja oppikirjoja, äänitteitä ja muita tallenteita.

Löydät ruotsinkielistä aineistoa HelMet-tietokannasta:

Äänikirjat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sk%C3%B6nlitteratur%20%29%20f%3A3__Orightresult__U1?lang=fin&suite=cobalt

Musiikki:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ruotsi%29%20f%3A3%20c%3A2%20l%3Aswe__Orightresult__U1?lang=fin&suite=cobalt

Elokuvat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28elokuvat%29%20%28ruotsi%29%20f%3Ag%20l%3Aswe__Orightresult__U1?lang=fin&suite=cobalt

Mareetta